Polkuni osteopaatiksi

Moni on kysynyt minulta, miten päädyin opiskelemaan osteopatiaa. Kerron teille nyt, mistä alun perin sain inspiraationi.

Itse sain osteopatiasta aikanaan avun omaan selkäongelmaani. Olin 18-vuotias, kun selkäni tuli todella kipeäksi. Se oli aikaisemminkin välillä vaivannut, ja olin käynyt naprapaatin hoidossa saamassa siihen helpotusta. Tällä kertaa kävin myös, mutta hoito ei auttanutkaan. Tällä kertaa kipu oli tullut jäädäkseen pidemmäksi aikaa.

Kävin terveyskeskukseni lääkärillä, ja sain häneltä lääkekuurin, mistä ei kuitenkaan ollut hyötyä. Palasin terveyskeskukseen, jossa toinen lääkäri otti minut vastaan. Vastaanotollaan hän sanoi minulle, että kyseessä on todennäköisesti selkärankareuma tai rakenteellinen vika, jolle ei voi tehdä mitään.

Reumakokeita hän ei määrännyt, mutta röntgenkuvat kyllä otettiin, ja niissä ei näkynyt mitään poikkeavaa.

Aloitin fysioterapiajakson ja harjoitusohjelman.

Minulla on aina ollut todella notko lanneselkä, ja fysioterapeutin antamat harjoitteet olivat sellaisia liikkeitä, joissa lanneselän notkoa korostettiin entisestään. Harjoitusten tekeminen pahensi kipua. En pystynyt kumartamaan eteenpäin jalat suorina, vaan toista jalkaa oli koukistettava, sillä jokin nappasi alaselässä kiinni ja aiheutti lamaannuttavan kovaa, polttavan terävää kipua.  Päivittäisten asioiden tekeminen oli hyvin kivuliasta.

Harrastukset loppuivat alaselkäkivun takia

Pitkän taistelun jälkeen onnistuin saamaan ajan magneettikuvaukseen, joka paljasti alaselästä välilevyn pullistuman. Muuta rakenteellista poikkeavuutta ei ainakaan kuvantamisen avulla löytynyt. Ortopedi arvioi, että leikkaus ei ole tarpeellinen. Hoitosuunnitelmana oli jatkaa fysioterapiaa ja roikkua tangosta. Kipu ei kuitenkaan hellittänyt, ja jouduin karsimaan harrastuksistani kaiken, mikä pahensi kipua. Rakas tanssiharrastukseni jäi pitkäksi aikaa tauolle, sillä äkilliset liikkeet ja suunnanvaihdokset olivat mahdottomia kivun vuoksi. Toisinaan jopa kävelylenkit olivat liian kivuliaita.

Kävin fysiatrin vastaanotolla useaan otteeseen, ja häneltä sain vahvaa tulehduskipulääkettä, hermokipulääkettä sekä lisää liikeharjoitteita. Lääkkeitä söin yli vuoden ajan, ja ne vähensivät kipua sen verran, että pystyin taas käymään toisinaan tanssimassa ja lenkillä, vaikka ne aina hetkellisesti pahensivatkin kipua. Varsinaista ongelmaa lääkkeet eivät kuitenkaan ratkaisseet, ja aloin jo menettää toivoni.

Välilevyn pullistuman aiheuttaman kivun olisi ennusteiden mukaan pitänyt lakata muutamassa kuukaudessa, mutta tämä selkäkipu oli ollut minulla jo noin kaksi vuotta. Julkisen terveydenhuollon puolella minulla oli tunne siitä, ettei minua pystytä mitenkään auttamaan. Olin huolissani ja turhautunut.

Eräänä päivänä äitini ehdotti minulle, että kävisin osteopaatilla. Hän oli nähnyt paikallislehdessä ilmoituksen, jossa kerrottiin osteopaatin hoitavan selkäongelmista kärsiviä ihmisiä. Tässä vaiheessa olin itse jo lähes luovuttanut. Olin niin monta kertaa käynyt turhaan eri terveysalan ammattilaisilla, että en uskonut kenenkään osaavan auttaa. Mutta onneksi menin. Se muutti elämäni.

Kivut jäivät osteopaatin pöydälle

Osteopaatin vastaanotolla minua haastateltiin, tutkittiin ja hoidettiin. Hoito sisälsi monenlaisia tekniikoita, joita en vielä tuossa vaiheessa tuntenut nimeltä. Se oli erilaista kuin aiemmat hoidot. Ensimmäisen käynnin jälkeen olin aivan hämilläni, sillä ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen minusta tuntui, ettei selkä ollut enää aivan yhtä kipeä kuin yleensä. Jalkaa pystyin nostamaan hieman ylemmäs, eikä kumartaminen vihlaissut enää yhtä kovasti.

Minulle heräsi toivo siitä, että ehkä tästä vielä joskus noustaan! Varasin heti jatkokäynnin, ja jatkoin osteopaatin vastaanotolla käymistä säännöllisesti. Muutaman käynnin jälkeen pystyin lopettamaan lääkkeiden käytön ilman ongelmia. Hoitojakson lopulla kipu alaselästä oli poistunut, kumartaminen sujui täysin kivutta, ja jalankin olisi saanut nostettua vaikka niskan taakse.

Olen ikuisesti kiitollinen osteopaatilleni, joka antoi minulle elämäni takaisin. Tänä päivänä pystyn elämään täyttä elämää, rakastan tanssimista ja harrastan sitä useamman kerran viikossa. Olen juuri valmistunut osteopaatiksi, eli unelma-ammattiini – maailman parhaaseen ammattiin. Jo usean vuoden minulla on ollut haaveena, että pystyisin auttamaan ihmistä samalla tavalla kuin itse sain kokea tervehtymisen.

Yksilöllistä hoitoa kehon ehdoilla

Tahdon auttaa ihmisiä pääsemään eroon elämää hankaloittavista oireista, jotta elämästä nauttiminen olisi helpompaa. Tahdon valaa uskoa heihin, jotka kokevat toivon olevan menetetty. Tahdon antaa jokaiselle kokemuksen siitä, että hän tulee kuulluksi, ymmärretyksi ja arvostetuksi juuri omana itsenään, omien ominaisuuksiensa ja historiansa kanssa. Jokainen on ainutlaatuinen ja tärkeä, ja jokainen ansaitsee hyvää ja asiantuntevaa hoitoa.

Omana mielenkiinnon ja inspiraation kohteenani ovat selän, niskan, pään ja lantion alueen kipujen hoito, raskaana olevien ja synnyttäneiden hoito, lasten osteopatia sekä moni muu! Oman opinnäytetyöni tein kahden kollegani kanssa aiheesta pienen lapsen korvatulehduskierre ja hoito osteopaattisesta näkökulmasta. Työn pääsee lukemaan Theseuksesta.

Hoitotyyliltäni olen tarkka ja täsmällinen, lempeä ja kehon ehdoilla etenevä. Hoidon taustalla on vahva ymmärrys kehon anatomiasta ja fysiologiasta, kehon itsesäätely- ja itseparantamismekanismeista sekä terveyden edistämisestä. Hoitosuunnitelma tehdään aina haastattelun ja tutkimisen perusteella ja asiakkaan toiveita ja tarpeita kunnioittaen.

Tämän tarinan perään haluaisin vielä mainita, että arvostan suuresti kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia: lääkäreitä, fysioterapeutteja, naprapaatteja, ortopedejä, fysiatreja, hierojia ja kaikkia muita.

Myös lääkkeiden määrääminen on osassa tapauksia täysin aiheellista ja perusteltua. Omalle kohdalleni tämän selkäongelman alkuvaiheella kuitenkin sattui henkilöitä, joiden näkemys parhaasta hoitosuunnitelmasta ei osunut aivan nappiin, tai kenties tässä tapauksessa oli vain huono tuuri. Tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat ovat haastavia, mutta onneksi on olemassa ammattitaitoisia terveydenhuollon henkilöitä, muun muassa osteopaatteja, joiden erikoisosaamisalueelle tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen hoitaminen kuuluu. Toivon, että moniammatillinen yhteistyö terveydenhuollon alalla jatkaa kehitystään ja eri ammattialojen osaajien asiantuntijuutta voitaisiin yhä paremmin hyödyntää terveyden edistämisessä.

Kun tarvitset apua kehon erilaisiin kiputiloihin tai haluat apua rentoutumiseen, tule käymään Hello Me:n osteopaattien vastaanotolla.

Kirjoittaja

Linda Alaviitala, Valviran hyväksymä osteopaatti ja koulutettu hieroja
Hello Me Helsinki

Show CommentsClose Comments

Leave a comment